Yksi ammateistani on ompelija, ja tämä ammattini aiheuttaa sen, että omat vaatteeni eivät koskaan ole juuri sellaisia kuin haluaisin niiden olevan. Vaatekaappini on samanlainen kuin suurimmalla osalla ihmisistä – täynnä vaatteita, joita emme ehdi ja pysty kuluttamaan loppuun. Silti sieltä ei löydy mitään päällepantavaa. Usein ajattelemme, että vaatteet ovat vain päällämme, vaikka totuus on, että suurimman osan ajasta ne ovat jossain muualla. Ne ovat vaatekaapissa, tuolien selkämyksillä, niitä pestään, silitetään, korjataan, järjestellään, sovitellaan ja säilötään seuraavaa käyttökertaa tai uutta sesonkia varten. Ne vaatteet, joiden kanssa päivittäin vehtaamme, ovat vain noin 20 prosenttia koko vaatekaappimme sisällöstä. Entä mitä tapahtuu muille 80 prosentille?
Voimme verrata vaatekaappia jääkaappiin. Juhlia tai juhlapyhiä varten jääkaappiin ostetaan usein liikaa ruokaa, varmuuden vuoksi. Juhlien tai juhlapyhien jälkeen jääkaapissa on erilaisia ruoantähteitä, jotka voivat pilaantua tai joista voi loihtia herkullisia arkiruokia. Kuitenkin moni jättää nämä ruoantähteet jääkaappiin, ja niistä syntyy hävikkiä, joka on kaikilta pois. Sama kohtalo on 80 prosentilla vaatekaapin sisällöstä. Miksi emme voisi heti kierrättää niitä, kun ne eivät palvele enää omaa identiteettiämme? Silloin joku toinen voisi vielä nauttia niistä, ja vaatteiden valmistusprosessit sekä materiaalit eivät ole turhaan kuluttaneet planeettaamme.
Planetaarinen vaatekaappi -haaste, joka leviää sosiaalisessa mediassa, haastaa ihmiset pitäytymään ostamasta enempää kuin viisi uutta vaatetta vuodessa. Haaste ei koske käytettyjä vaatteita, asusteita tai sukkia. Vaatekaapin kannalta tämä tarkoittaa 1-5 uutta vaatetta, jotka pitäisi mahtua mukaan. Jos vilkaisemme rehellisesti vaatekaappiamme, suomalaisen aikuisen ei tarvitse ostaa yhtään uutta tai käytettyä vaatetta. Meidän vaatekaappimme pitäisi vapautua ainakin viidestäkymmenestä vaatteesta.
Meidät on muokattu kuluttajiksi, ja itsekin usein kuvittelemme olevamme olemassa vain silloin, kun kulutamme. Voisimmeko kuitenkin vapautua tästä kuluttajan roolista? Vaatteiden ostaminen kirpputoreilta ja second hand -kaupoista on samaa kuluttamista. Niinpä paheksuttu vaateshoppailu on siirtynyt kirpputoreille, ja se on hyväksyttyä ja muodikasta ylikuluttamista, johon halvat hinnat houkuttelevat huomaamatta.
Vaateiden ansiosta olemme pystyneet sopeutumaan vaihteleviin sääolosuhteisiin, kuten Suomen mantereelle, jossa lämpötila vaihtelee -30 asteesta +30 asteeseen. Vaatteita tarvitaan suojaamaan meitä kylmyydeltä ja niiden avulla voimme myös viestiä. Emme voi pukea päällemme kovin montaa kerrosta vaatteita kerrallaan, joten liian monet vaatteet jäävät hyllytetyiksi ja hylätyiksi vaatekaapin perälle.
Muista, että SINÄ OLET olemassa, vaikka et hanki yhtään uutta tai käytettyä vaatetta tänä vuonna. Halu ei ole sama asia kuin tarve.
Me kolme yrittäjää @miiakhdesign, @laule.lauralehto ja @tiinasmoko olemme V-aatetiimi. @v_aate -instasivulla tarkastelemme vaatesuhteita viidestä eri näkökulmasta: vaatteiden valintaperusteita, vaatteiden vähentämistä, vaatteista välittämistä, vaatteilla vaikuttamista sekä vaatteilla ja vaatteista viestimistä. Lähdetkö meidän mukaamme etsimään uusia ajatuksia monimutkaisiin vaatesuhteisiin?
4 kommenttia
Itse olisin valmis vuokraamaan vaatteita. Esimerkiksi useimmat juhlat ja muut kissanristiäiset joihin tarvitsee pukeutua paremmin voisi vuokrata vaatteet. Muuten pukeudun aina mustiin vaatteisiin, joissa valkoiset kissankarvat näkyy sillai kivasti. Vaatteen pitää olla mukava, materiaaliltaan sellainen että se muuttuu takaisin mullaksi ja käytännöllinen. Rikkinäiset vaatteet korjaan, leikkaan matonkuteiksi tai paikkapaloiksi. Lisäksi uudet tekstiili-innovaatiot ovat äärimmäisen mielenkiintoisia.
Kiitoksia Kati vaatesuhteesi avaamisesta!
Oivaltava artikkeli, loistava tämä V-aate-konseptointi. Itselläni on jo vuosia ollut ajatus ostaa vain tarpeeseen. Mielestäni se on pitänyt hyvin. Toinen tärkeä ajatus on tehdä itse tai teettää. Näin suhde vaatteeseen tai asusteeseen tekee niistä tärkeitä ja huolto on luonteva osa sitä. Olen opettanut tyttärilleni vaatehuollon lisäksi kengistä huolehtimisen. On ilo nähdä sen periytyneen heidän arkeensa. Myös lapsenlapset tuovat vaatteita paikattavaksi.
Kiitoksia Hannele kommentistasi. Vaatteisiin tulee tosiaan eri suhde, kun ne tekee itse tai teettää ne. Jotenkin ne tulevat lähemmäksi ja ymmärtää sen työn mikä niiden tekemiseen kuluu. Se on vähän kuin että sähkö tulee pistorasiasta, kun ostaa kaupasta vaatteen.