No minä kun, en minä…
Olen käsityökuiskaaja ja kestävyysmentori Raija Manninen ja Tiinasmoko-yrityksen perustaja. Tiinasmoko on perustettu 2011 Jyväskylässä, jossa se toimii edelleen. Tiinasmoko-nimi juontuu lapsuudestani, jolloin isoveljeni kutsui kaikkia pikkutyttöjä Tiinoiksi ja minua hän kutsui jostain syystä Tiinasmokoksi.
Moko viittaa lifestyle-brändiin ja sitä tavoittelen. Haluan innostaa ihmisiä Tiinasmokottamaan eli tarkastelemaan uusista näkökulmista vakiintuneita esinesuhteita, materiaalien työstämistapoja ja piintyneitä ajatusmalleja.
Käsityökuiskaaja
Minulla on tietoa ja taitoa mitä, miten ja miksi käsitöitä on ennen tehty. Yhdistelen luovasti eri aikakausia ja kulutan paljon aikaa tutkiessani, mitä maailmalla nyt tehdään ja mitä merkityksiä taiteilijat sisällyttävät konkreettisiin teoksiinsa. En ole niinkään kiinnostunut miten tehdään, vaan ajatuksista tekemisen takana. Näitä ajatuksia ja vinkkejä haluan jakaa eteenpäin valmennuksissani.
Kuiskailen ja näytän polkua mihin suuntaan Suomessakin voitaisiin mennä tai pitääkin mennä. En ole vain ulkopuolinen välittäjä, vaan haluan itsekin kokeilla, testata ja turhautua, miten asiat ja huolet maailman tilasta voisivat hahmottua toivon säilyttäviksi teoksiksi. Näitä hahmotelmia näkee näyttelyissäni.
Kestävyysmentori
Materiaalien uudelleen- ja uusiokäyttö ovat tekemiseni peruslähtökohtia. Roskamaisterin arvonimen sain, kun tein Roska on luksusta -graduni (2005) ihmisten roskasuhteista. Siitä oli luonteva jatkumo kiertotalouteen tutustumiseen. Useimmilla meillä länsimaalaisilla on kaikkea liikaa, paitsi aikaa, joka on hukkunut esinetulvaan. Autan ihmisiä paikantamaan itsensä (tiinasmokottamaan) tämän kaikkeuden keskellä ja nauttimaan siitä kaikesta näkökulmaa vaihtamalla. Pysähtymällä ja heittäytymällä leikkimään, voimme saada luovuuden takaisin ja löytää tyhjän tilan ja ajan itsestämme ja siten ikigain.
Roolipelaaja
Minulla on erilaisia rooleja käsityön kentällä. Olen tehnyt päivätyöni Suomen käsityön museon museolehtorina. Nyt olen ottanut elämäntehtäväkseni suomalaisen käsityön käsitteen laajentamisen. Olen sitä ikäpolvea, jotka kantavat dna:ssaan materiaalisesti hyödyllisen ja hyvin tekemisen aatosta. Olen kulkenut pitkän matkan hyötykäsitöistä tyhjän tekemisen puolesta puhujaksi. Tyhjän tekeminenkin voidaan tehdä hyvin ja merkityksellisesti. Mielen tyhjentäminen ennakkoasenteista, kaikesta turhasta, on luovan ajattelun perusta.
Vuodesta 2018 lähtien olen opettanut tutkinto-opiskelijoille Jyväskylän taitokeskuksessa käsityön historiaa, näyttelyn tuottamista sekä kiertotaloutta käsityöntekijän ja tavallisen kuluttajan näkökulmasta. Toimin myös ulkopuolisena näytönarvioijana ja yritysmentorina käsityöläisille. Harrastan ja elän käsillä ajattelemalla ja haaveilen lukemisesta.
”Jokaisen [4 kappaletta] Raijan koulutuksen jälkeen olen todennut osaavani jälleen jotain uutta. Juuri nämä kurssit ovat rohkaisseet minua luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön, minkä johdosta olen järjestänyt omia näyttelyitä. Kurssit ovat toimineet ”terapeuttisina” hetkinä omassa elämässä. Ja Raijan rautaisen ammattitaidon avulla osallistujat saavat monipuolista ja idearikasta opetusta.”
Leena Hassi (Kangastuksia)
”Jokaiselle tapaamiselle on ollut selkeä suunnitelma ja tavoite. Raija on ohjannut meitä toteuttamaan työn yksilöllisesti ja luovasti. Hän etsii ja kehittelee tekniikoita ja ideoita, joita en ole ennen tekstiili-ilmaisussa kohdannut. Matkani Jyväskylään on yli 200 kilometriä, mutta ajelen sinne odotusta täynnä ja taas kotiin innosta puhisten. Olen saanut paljon lisää tekstiili-ilmaisuuni. Keväällä jatkan tekstiiliveistos-kurssilla.”
Eija Pöyry (Kangastuksia)
”Mielenkiintoinen aloitus joka tunnilla, tehtävän esittely, omaa työskentelyä, lopuksi tekniikkaan liittyvää asiaa ja esimerkkejä alan taiteilijoista. Materiaalit jaettu nettiin, mistä niitä on voinut lukea omaan tahtiin. Viimeisellä kerralla kurssitehtävien läpikäynti ja palaute. Toimi loistavasti nettikurssina, opettaja nähnyt paljon vaivaa materiaalien työstämisessä.”
Tuula Bergqvist
(Slow stitching etänä)
”Tavoitteet täyttyivät, sain tehtyä kaikki koulutukseen kuuluneet työt. Työmäärä kokoontumiskertojen ulkopuolella oli juuri sopiva, noin 2-5 tuntia per työ. Tehtävät olivat hauskoja ja inspiroivia; selkeiden ohjeiden mukana tuli lisäksi paljon kiinnostavaa oheismateriaalia; kurssi sopii niin aloittelijoille kuin jo pidempään käsitöitä harrastaneille ja että ohjaaja on ainutlaatuinen! Töistä sai palautetta niin ohjaajalta kuin toisilta kurssilaisilta, ja sitä annettiin jokaisen kokoontumiskerran aikana edellisen kerran työstä ja lopuksi vielä yhteenvetomaisesti kaikista töistä.”
Eija Jokitalo (Slow stitching etänä)
Jokaisen [4 kappaletta] Raijan koulutuksen jälkeen olen todennut osaavani jälleen jotain uutta. Juuri nämä kurssit ovat rohkaisseet minua luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön, minkä johdosta olen järjestänyt omia näyttelyitä. Kurssit ovat toimineet ”terapeuttisina” hetkinä omassa elämässä. Ja Raijan rautaisen ammattitaidon avulla osallistujat saavat monipuolista ja idearikasta opetusta.”
Leena Hassi
(Kangastuksia)
Jokaisen [4 kappaletta] Raijan koulutuksen jälkeen olen todennut osaavani jälleen jotain uutta. Juuri nämä kurssit ovat rohkaisseet minua luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön, minkä johdosta olen järjestänyt omia näyttelyitä. Kurssit ovat toimineet ”terapeuttisina” hetkinä omassa elämässä. Ja Raijan rautaisen ammattitaidon avulla osallistujat saavat monipuolista ja idearikasta opetusta.”
Leena Hassi
(Kangastuksia)
